Hakijalle
MITÄ ON MAATALOUSTIEDE?
Ruokaturva, ruuan riittävyys, ilmastonmuutoksen hillintä, uusien viljelymenetelmien kehittäminen – nämä kaikki ovat maataloustiedettä.
Ensimmäisellä viikolla opiskelijat pääsevät tutustumaan Viikin tutkimustilan toimintaan ja kotieläintieteisiin.
MAATALOUSTIETEIDEN OPISKELU

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloustieteiden opintosuunta, kuulostaa hienolta mutta mitä se oikein pitää sisällään?

Maataloustiede on nimensäkin mukaisesti maatalouden koulutusala, ja sen ylin mahdollinen koulutustaso. Helsingin Yliopisto on Suomessa ainoa opinahjo, jossa maataloutta voi opiskella yliopistotasolla.

Maataloustiede pitää sisällään paitsi käytännön maatalouden prosessien tarkastelua, ymmärtämistä ja kehittämistä, myös paikallisten ja globaalien tulevaisuuden haasteiden ratkaisemista. Ruokaturva, ruuan riittävyys, ilmastonmuutoksen hillintä, uusien viljelymenetelmien kehittäminen – nämä kaikki ovat maataloustiedettä. Maataloustiede on soveltavaa biologiaa, kemiaa, fysiikkaa ja taloustiedettä, jonka avulla etsitään ratkaisuja tulevaisuuden ruoan- ja energiantuotantoon.

Maataloustieteen koulutusohjelmasta valmistuu Maatalous-Metsätieteiden maistereita, agronomeja, joilla on hyvät valmiudet toimia maatalouden asiantuntija- ja johtotehtävissä. Agronomeja löytyy paljon maatalouskauppojen kehitys- ja johtoportaasta, neuvontaorganisaatioista, tutkimuslaitoksista sekä politiikan ja hallinnon asiantuntijatehtävistä.

Maataloustieteiden kandivaiheen opinnot koostuvat kaikille yhteisistä yleis-, perus- ja aineopinnoista sekä kieliopinnoista, tieto- ja viestintätekniikan opinnoista sekä vapaavalintaisista opinnoista. Ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelet maataloustieteiden perusteita sekä mm. biotieteitä, kemiaa, fysiikkaa, tilastotiedettä ja matematiikkaa. Toisena opiskeluvuotena perehdyt syvemmin yhteen maataloustieteiden moduuleista, joita ovat agroteknologia, kasvintuotantotieteet, kotieläintiede, maaperä- ja ympäristötiede tai maatalousekonomia.

Maataloustieteiden koulutusohjelma kannattaa valita varsinkin silloin, jos olet kiinnostunut maatalouden ja maaseudun kehittämisestä, ruuantuotannosta nyt ja tulevaisuudessa tai haluat olla mukana ympäristöön ja ilmastoon liittyvien kysymysten ratkaisemisessa.

Entä miksi valita yliopisto ammattikorkeakoulun sijaan?

Agronomi ja agrologi menevät monesti puhekielessä sekaisin, mutta mitä eroa näillä nimikkeillä todellisuudessa on? Agrologi on ammattikorkeakoulun käynyt henkilö, kun taas agronomi on Helsingin Yliopistossa maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekuunnasta maisteriksi valmistunut henkilö, jolle on myönnetty agronomin arvonimi. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkintorakenteet eroavat jonkin verran. Yliopistokoulutus on paitsi kestoltaan pidempi, myös tutkimuspainotteisempi. Tutkimusta ja opintojen teoreettisuutta ei kannata säikähtää, sillä yliopisto on paljon muutakin: tieteenalojen rajat rikkovaa yhteisöllisyyttä, verkostoitumista tulevien kollegoiden kanssa, käytännön harjoituksia ja ennen kaikkea uusinta ja tuoreinta tietoa.

Vaikka yliopistokoulutus ei ole yhtä käytännönläheistä kuin ammattikorkeakoulu, se on yleissivistävä koulutus, joka opettaa hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja syy-yhteyksiä. Yliopisto opettaa argumentoimaan ja keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa. Helsingin Yliopistossa opiskelee yli 34000 opiskelijaa, joiden muodostamasta yhteisöstä jokainen löytää paitsi oman paikkansa, myös ihmiset, joiden kanssa keskustelemalla kehittää omaa ammattitaitoaan. Helsingin yliopisto tarjoaa maatalouden korkeinta mahdollista koulutusta. Omien opintojen lisäksi Helsingin yliopiston opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kursseja yliopiston sisällä myös muilta tieteenaloilta.